Kiillossa on kuljettu pitkä tie henkilöstölle järjestetyistä urheilukilpailuista suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työhyvinvointitoimintaan. Mikä on tehnyt vetreästä satavuotiaasta Suomen aktiivisimpana työpaikkana palkitun edelläkävijän?
Aikakaudelle tyypilliseen tapaan 1980-luvulla henkilöstölle tarjottiin liikunta- ja kuntoilumahdollisuuksia sekä järjestettiin kilpailuja esimerkiksi yleisurheilussa, tenniksessä ja hiihdossa. Seuraavan vuosikymmenen loppupuolella eri henkilöstöryhmien aloitteesta mukaan otettiin myös työkykyä ylläpitävä (tyky) toiminta. Kuntoliikunta edellä mentiin kuitenkin vielä vuonna 1998, kun toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi ”saada mahdollisimman moni kiiltolainen kiinnostumaan oman kuntonsa aktiivisesta ylläpitämisestä työkyvyn, terveyden ja yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.” Terveyteen liittyvien tutkimusten lisääntyessä henkilöstöä valistettiin myös työergonomian, terveellisen ravinnon ja elämäntapojen merkityksestä.
Kehittämistä pitkällä tähtäimellä
2010-luvun alkupuolella Kiillossa mietittiin koko työhyvinvointiohjelman sisältö uusiksi yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Vuosikymmenten takaiset tavoitteet olivat hyvä pohja kokonaisvaltaiselle hyvinvointiohjelmalle, mutta ne kaipasivat kuntoilun korostamisen tilalle laajempaa tapaa tarkastelle työhyvinvointia. Toiminnasta tuli suunnitelmallista ja tavoitteellista vuotuisten painopistealueiden, tavoitteiden ja mittareiden myötä.
Tänä päivänä Kiillon työhyvinvointiohjelman osa-alueita ovat johtaminen, osaaminen, oma toimintakyky ja terveys, työyhteisö ja –ympäristö sekä henkilöstöliikunta. Suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen työhyvinvointitoiminnan tavoitteena on varmistaa motivoitunut, osaava ja tuloksekas henkilöstö. Yksi tärkeistä päätöksistä matkan varrella oli se, että työhyvinvointitoiminnan johtaminen ja koordinointi päätettiin pitää tiukasti omissa käsissä.
”Työhyvinvointitoiminta on osa henkilöstön hyvää johtamista ja sen tulee olla yrityksen liiketoimintaa tukevaa. Työhyvinvointia rakennetaan organisaatiossamme monen eri toimijan yhteistyönä. Muun muassa HR:llä, esimiehillä, työsuojeluorganisaatiolla, eri henkilöstöryhmien edustajilla ja työterveyshuollolla on kaikilla oma tärkeä roolinsa. Kaiken perusta ja mahdollistaja on kuitenkin johdon sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan, sillä työhyvinvoinnin kehittämisessäkään ei sattumilla päästä erinomaiseen tulokseen”, toteaa Kiillon HR-johtaja Minna Huru.
Kiilto kannustaa uuden oppimiseen
Työelämä vaatii tänä päivänä uuden oppimista ja aiempaa enemmän sopeutumiskykyä. Mahdollisuus kehittyä kuitenkin myös motivoi ja innostaa lisäten sitä kautta työhyvinvointia. Kiillossa uusiutumista on tietoisesti tuettu vuodesta 2015 alkaen muun muassa koulutusohjelmilla, joita on tarjolla koko henkilöstölle esimiehistä tuotantoon.
”Koulutusten kautta työntekijät on haluttu saada innostumaan oman työn kehittämisestä ja luoda mahdollisuudet parhaan asiakaskokemuksen synnyttämiselle. Esimerkiksi esimiehille suunnattu Kiilto Highway –ohjelma on luonut yhdenmukaista johtamiskulttuuria ja edistänyt itseohjautuvuutta kaikissa toiminnoissa. Uskomme tämän lisäävän työn merkityksellisyyden kokemusta ja näkyvän myös asiakkaillemme”, Minna Huru kertoo.
Palkittua aktiivisuutta
henkilöstöliikuntatoiminnan käytännön toteutuksista vastaava konsernijohtajan assistentti Tiina Niemi tietää, että kehittää ja uudistua voi aina, vaikka pyörää ei kannatakaan keksiä uudelleen eikä hyväksi koettuja käytäntöjä heittää romukoppaan. Jotta henkilöstö saadaan aktivoitua omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, pitää pystyä tarjoamaan innovatiivista, ajassa kiinni olevaa ja monipuolista toimintaa.
Matkalla on selvästi ollut onnistumisia, sillä Kiilto on palkittu henkilöstöliikuntatoiminnastaan: Kiilto Oy valittiin Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi vuonna 2016 ja sisaryritys KiiltoClean Oy sai saman tunnustuksen vuonna 2018.
”Henkilöstöliikunnan eteen tehdyllä määrätietoisella työllä olemme pystyneet vuosien saatossa luomaan yritykseemme liikuntamyönteisen ja aktiivisen ilmapiirin. Olemme nähneet sen innostavan kiiltolaisia ja toivomme sen myös ”imaisevan” uudet työntekijät mukaan heille tarjottavaan toimintaan”, Niemi toteaa.
Turvallisuus maailman kärkeä
Kemian ja teknokemian teollisuuden toimijana Kiilto on halunneet sitoutua vahvasti myös tiukkoihin turvallisuustavoitteisiin ja kehittää jatkuvasti työympäristöä ja -turvallisuutta. Yksi osoitus systemaattisesta työturvallisuuden eteen tehdystä työstä on Kiilto Oy:lle 2018 myönnetty Nolla tapaturmaa –foorumin työturvallisuuden tasoluokitus ”Maailman kärkeä”.
”Tavoitteenamme on pitää turvallisuusasiat Kiillossa jatkuvasti esillä. Käymme keskustelua, koulutamme henkilökuntaa, kannustamme johtoa olemaan esimerkkinä, arvioimme riskejämme ja havainnoimme aktiivisesti työympäristöämme. Näin toimiessamme tunnistamme jatkuvasti uusia kehitysmahdollisuuksia, joihin tartumme tarpeen mukaan”, kertoo Kiillon HSEQ Manager Jyrki Tiihonen.
Vastuu hyvinvoinnista on meillä jokaisella
Työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijöilleen turvallinen työympäristö. Työnantaja voi myös rakentaa perustan hyvinvoivalle työyhteisölle ja luoda työntekijöilleen edellytykset viihtyä, kehittyä, ottaa vastuuta työstään ja huolehtia omasta ja työkavereiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Lopullisen valinnan omasta panoksestaan hyvinvoinnin eteen tekee kuitenkin aina yksilö itse. Työnantaja voi eri muodoin tukea ja kannustaa näiden valintojen tekemisessä ja tarjota hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia. Tätä työtä Kiillossa jatketaan edelleen satavuotiaalle sopivin harkituin, mutta määrätietoisin, askelin.